Disinformaation aikakausi

Living with information has become one of the most difficult skills of the present moment. In earlier decades the individual citizen had a limited number of reliable sources of information — newspapers, television channels, perhaps radio news — through which a worldview gradually took shape. Nowadays new information flows into the smartphone around the clock, and its origin, intent or reliability is not always easy to assess. This new kind of information environment puts democracy and public debate to an entirely new test, because a shared conception of reality falls apart easily.

Disinformation means deliberately false or misleading information that is spread in order to achieve a certain aim — often to gain a political or economic advantage. It must be distinguished from misinformation, which spreads by accident, without the intention to deceive. The distinction is not always easy, however, because the creators of disinformation often try to conceal their intentions and to make their claims look like natural news. It is precisely this disguise that makes the phenomenon especially dangerous.

Disinformation is not a new phenomenon. Propaganda has been used for governing since ancient times, and during the Cold War it was spread systematically on both sides of the Iron Curtain. Modern disinformation differs from earlier forms, however, for four reasons: speed, volume, targeting and anonymity. Social media has made it possible for a claim that previously would have been known only to a small circle to reach millions of people in a few hours — and to shape their conceptions permanently.

Especially worrying is targeted disinformation, in which algorithms identify people's vulnerabilities and value system and offer them messages that resonate precisely with these. This is made possible by the vast stores of data that technology companies collect from their users' activity. When psychological targeting and the artificial creation of content — for example with the help of artificial intelligence — are combined, an influencing capability is obtained that democracy has not encountered before. This combination has created an entirely new kind of threat.

In recent years Finland has been the target of significant information influence, especially from the direction of Russia. The influencing has intensified in post-war conditions and has been tied especially to NATO membership, relations between East and West, and energy questions. The aim of the influencing is not necessarily to make Finns believe some particular thing, but rather to weaken trust in their own institutions, the media and decision-makers. In this way social division is created, which serves the interests of the perpetrator of the influencing.

Finnish society has proven relatively resistant to this kind of influence. There are several reasons for this. First, the education system emphasizes media literacy from the primary level onward — pupils are taught to examine sources, evaluate claims and recognize the hallmarks of propaganda. Second, Finns have traditionally had strong trust in public service communication, especially in institutions like Yle. Third, historical experiences of the eastern neighbour have made people cautious toward a certain type of communication.

Despite this, the challenge remains. Social media algorithms are designed to produce emotional reactions, because with them users' interest is measured, which in turn is converted into money through advertising sales. This structural logic rewards forceful claims — regardless of their truthfulness. Moderate, nuanced analysis inevitably loses out in a system that rewards polarization.

What can the individual citizen do? First, it is worth developing source criticism — asking every time where the information comes from, who produced it and what motives may lie behind it. Second, it is good to diversify one's sources of information. If one gets all the news from a single algorithm-based service, one's view of the world is inevitably distorted. Third, it is worth being cautious about sharing: before passing a message on, one should make sure that it is true.

At the societal level, structural solutions are also needed. In recent years the EU has tightened regulation that concerns large technology companies. Finland has participated actively in this work. The regulation requires, for example, that the operation of algorithms be made more transparent and that users' consent when data is collected be strengthened. This alone is not enough, but it is an important step in the right direction.

One of the most serious threats is disinformation generated by artificial intelligence. Generative AI is able to produce credible-looking text, images, videos and audio almost for free. When AI and mass-scale influencing are combined, apparent news events can be created that never happened. This may soon make it impossible to distinguish reality from fabrication — unless new tools are developed for verifying the authenticity of content.

The long-term challenge is society's ability to conduct rational discussion about common matters. Democracy is based on the assumption that citizens can obtain correct information and form well-founded opinions on its basis. If this assumption breaks down — if no one knows anymore what is true — the entire democratic process is put at stake. There is no easy solution to this challenge, but it requires both the vigilance of the individual and structural reforms of society.

In my opinion, information criticism must become as natural a civic skill as literacy or mathematical competence. Learning it should begin early and continue throughout life. Adults who have not received this education carry a particular risk. Fortunately, learning is possible at some stage of life — and it is never too late to sharpen one's critical thinking.

aiempi, aika, aikainen, aikuinen, aina, aivan, ajattelu, aktiivinen, algoritmi, alkaa, analyysi, apu, arvioida, asettaa, asia, askel, data, demokraattinen, demokratia, disinformaatio, ehkä, ei, elää, ennen, ensin, enää, erityinen, erota, erottaa, eräs, esimerkki, eteenpäin, että, etu, haaste, haavoittuvuus, hajota, hallita, he, heikentää, helppo, historiallinen, huolestuttava, hyvä, hävitä, ihminen, ilma, ilmainen, itä, itäinen, ja, jakaa, jatkua, jo, joka, jokin, jos, joutua, julkinen, juuri, järjestelmä, järjestelmällinen, jäsenyys, kaikki, kaltainen, kannattaa, kansalainen, kanssa, kantaa, kehittää, keinotekoinen, kerta, kerätä, keskustelu, kiinnostus, kohdata, kohde, kohdistaa, kokemus, koko, kolmas, koska, koskaan, koskea, koulutus, kriittinen, kuin, kuitenkin, kuka, kukaan, kun, kuva, kyky, kylmä, kysyä, käsitys, käydä, käyttäjä, laitos, levittää, levitä, luoda, luonnollinen, luotettava, luotettavuus, luottamus, lähde, lähes, länsi, maailma, maailmankuva, mahdollinen, mahdollistaa, mahdoton, media, medialukutaito, merkittävä, mieli, mielipide, mikä, miljoona, mitata, motiivi, muodostaa, muokata, muoto, muotoutua, murtua, mutta, muutama, muuttaa, myöhäinen, myös, määrä, naapuri, ne, neljä, nopeus, nykyaikainen, nykyään, näennäinen, näkemys, näköinen, nämä, näyttää, oikea, olla, oma, onni, opettaa, oppia, oppilas, osata, painottaa, palkita, palvella, palvelu, peittää, perinteinen, perustua, pian, pieni, piiri, pikemmin, pitkä, pitää, pohja, poliittinen, propaganda, pyrkiä, pystyä, pysyvä, pysyä, päämäärä, päättäjä, raha, ratkaisu, reaktio, riippua, riittää, riski, saada, saavuttaa, sanomalehti, se, sekä, sisältö, sosiaalinen, sota, suhde, suhteellinen, suomalainen, suomi, suostumus, suunta, suuri, syntyä, syy, sääntely, taas, tai, taito, taloudellinen, tapa, tarjota, tarkoittaa, tarkoitus, tarvita, taso, tavoite, tavoittaa, tehdä, tekijä, tekoäly, teksti, tieto, tietty, tietää, todellisuus, toiminta, toinen, tosi, tulla, tunnistaa, tunti, tuottaa, tutkia, työ, tällainen, tämä, tärkeä, uhka, usea, uskoa, uudistus, uusi, uutinen, vaan, vaarallinen, vaatia, vahinko, vahva, vahvistaa, vaihe, vaikea, vaikuttaa, vain, vakava, valtava, varhain, varmistaa, varovainen, venäjä, video, viesti, viestintä, viime, vuosi, vuosikymmen, voida, voimakas, vähitellen, välitys, välttää, väärä, yhdistelmä, yhdistää, yhteinen, yhteiskunta, yksi, yksilö, yksittäinen, ympäri, ääni

1. Miten disinformaatio eroaa virhetiedosta?
   Vastaus / Answer

   Disinformaatio on tarkoituksellisesti väärää tietoa, jota levitetään tietyn päämäärän saavuttamiseksi, kun taas virhetieto leviää vahingossa ilman tarkoitusta hämätä.
2. Mistä neljästä syystä nykyaikainen disinformaatio eroaa aikaisemmista muodoista?
   Vastaus / Answer

   Nopeudesta, määrästä, kohdistamisesta ja anonyymiydestä.
3. Miksi suomalainen yhteiskunta on suhteellisen vastustuskykyinen informaatiovaikuttamista vastaan?
   Vastaus / Answer

   Koulutusjärjestelmä painottaa medialukutaitoa, suomalaisilla on vahva luottamus julkiseen palveluviestintään, ja historialliset kokemukset ovat tehneet ihmisistä varovaisia.
4. Mitä yksittäinen kansalainen voi tehdä disinformaatiota vastaan?
   Vastaus / Answer

   Kehittää lähdekriittisyyttä, monipuolistaa tietolähteitään ja olla varovainen ennen kuin jakaa viestejä eteenpäin.
5. Miksi tekoälyn synnyttämä disinformaatio on erityisen vakava uhka?
   Vastaus / Answer

   Generatiivinen tekoäly pystyy tuottamaan uskottavan näköistä sisältöä lähes ilmaiseksi, jolloin voidaan luoda näennäisiä uutistapahtumia ja tehdä mahdottomaksi erottaa todellisuutta sepitteestä.